Vaeltamisen ja retkeilyn ympäristövaikutukset – miten voin vähentää ympäristövaikutuksia?

7 minutes, 48 seconds Read

Vaeltamisen ja luonnossa liikkumisen ilo on täysin yhdistettävissä ympäristönsuojeluun ja kestävään toimintaan. Jokainen vaeltaja voi omilla valinnoillaan vähentää vaelluksen ympäristövaikutuksia ja edistää luonnon säilymistä koskemattomana tuleville sukupolville. Ympäristötietoisuus ja vastuullisuus ovat avainasemassa, ja ne voivat auttaa säilyttämään vaelluskohteet kauniina ja ekologisesti kestävinä pitkällä aikavälillä.

Vaeltamisen suosio on kasvussa. Aiemmin ennustettiin, että erämaavaelluksista ei koskaan tulisi massaharrastus, mutta nykyään se on suosittu harrastusmuoto, ja kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi kymmenessä vuodessa.

Kansallispuistojen suurempi kävijämäärä on aiheuttanut näkyviä ympäristövaikutuksia, kuten polkujen kuluminen ja luonnon roskaantuminen. Myös maastopalot ovat lisääntyneet, erityisesti ihmisten huolimattomuudesta aiheutuneina. Koska vaeltajien ja retkeilijöiden määrä on kasvanut, tarvitaan tietoa ympäristövastuullisuudesta.

Kestävän luontomatkailun tavoitteena on lisätä tietoisuutta luonnonsuojelualueiden kävijöiden keskuudessa luonnosta ja sen suojelusta. Matkailijoille tarjotaan tietoa retkeilyn sivuvaikutuksista ja ohjataan toimimaan ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti. Tämä tieto voi liittyä esimerkiksi polttopuiden säästeliääseen käyttöön, reittien noudattamiseen ja paikallisen kulttuurin kunnioittamiseen. Tiedon on tarkoitus olla helposti saatavilla ja luotettavaa.

Ympäristövastuullisuus on saanut kasvavaa huomiota, ja toimia sen edistämiseksi tehdään enenevässä määrin. Esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa on tänä syksynä toiminut erätarkastaja, jolla on valtuudet sakottaa retkeilijöitä esimerkiksi laittomasta nuotiopaikkojen käytöstä tai roskaamisesta. Yksi yleisimpiä ongelmia, joita erätarkastajat kohtaavat, on myös koirien vapaana pitäminen kansallispuistoissa.

Vaeltaminen ja retkeily ovat osa luontomatkailua, ja niillä on suoria vaikutuksia ympäristöön, jotka näkyvät välittömästi vaelluskohteissa. Näitä vaikutuksia ovat esimerkiksi maaperän kulumiset, roskaantuminen ja vesistöjen rehevöityminen. Maastopalot ovat myös yksi näistä näkyvistä vaikutuksista. Lisäksi vaeltamisen välilliset vaikutukset ympäristöön voivat liittyä matkustamiseen, varusteiden hankintaan, polttopuiden käyttöön ja ruoan valmistukseen.

Vaeltamisen ja retkeilyn ympäristöhaitat voivat vaikuttaa paikallisesti, alueellisesti tai jopa maailmanlaajuisesti. Nämä haitat voivat olla ympäristöllisiä ja joissain tapauksissa jopa terveydellisiä. Terveydellisiä haittoja voivat aiheuttaa esimerkiksi erilaiset päästöt, jotka liittyvät matkustamiseen, vesistöjen rehevöityminen ja melusaaste leiriytymisestä. Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä ympäristöllisistä haitoista, ja siihen vaikuttavat tekijät liittyvät matkustamiseen, retkiruokaan, varusteisiin, jätehuoltoon ja tulenteon tapoihin. Muita haittoja voivat olla luonnonvarojen kuluminen, vesistöjen rehevöityminen ja roskaantuminen.

Vaeltaminen

Vaeltaminen eroaa retkeilystä siinä, että se on pitkäkestoisempaa ja syvällisempää luontoon suuntautuvaa toimintaa. Vaellus kestää useampia päiviä ja vaeltajat kuljettavat mukanaan elämisen perustarvikkeet, kuten ruoan, lämmön ja usein myös majoituksen. Vaeltajat liikkuvat pitkiä matkoja luonnossa, yleensä jalkaisin ilman moottoriajoneuvoja, talvella myös hiihtäen tai lumikenkäillen.

Vaeltamiseen liittyy monia ympäristövaikutuksia ja -riskejä. Suurimmat ympäristöongelmat liittyvät suoraan vaelluskohteeseen, erityisesti luonnon kulumiseen ja roskaantumiseen.

Vaeltaminen voi tapahtua melkein missä tahansa, mutta on tärkeää valita ja suunnitella reitti huolellisesti etukäteen. On myös olennaista tietää, kuinka kauan vaellus kestää, jotta voidaan suunnitella oikea määrä ruokaa ja tarvittavia varusteita. Matkustustavan valinnassa kannattaa ottaa huomioon ympäristövaikutukset, ja juna on ympäristöystävällisin vaihtoehto, kun taas henkilöauto on vähemmän ympäristöystävällinen vaihtoehto.

Vaeltajilla on useita vaihtoehtoja majoituksen suhteen, kuten autiotuvat, varaustuvat, teltat, kodat ja kammit. Vaelluksen aikana on tärkeää noudattaa paikallisia sääntöjä ja määräyksiä, kuten tulen tekoa koskevia rajoituksia.

Vaelluksen varusteiden valinnassa on tärkeää harkita vuodenaikaa, vaelluksen kestoa, majoitustyyppiä, muonitusta ja sääolosuhteita. Varusteiden tulee olla kestäviä ja laadukkaita, ja niiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota tuotteiden elinikään, kestävyyteen ja päivitettävyyteen. Kestävät tuotteet vähentävät ympäristökuormitusta ja säästävät raaka-aineita. Lisäksi tuotteen valmistusmateriaali on tärkeä harkittava tekijä, ja kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet voivat olla ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Varusteiden päivitettävyys on myös tärkeää, koska tekniset ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti. Tämän vuoksi varusteiden on oltava päivitettävissä tai vaihdettavissa uusiin, kun tarve ilmenee.

Vaelluksella ruoan valmistaminen on tärkeä osa retkeilykokemusta, ja se vaatii suunnittelua ja oikeiden välineiden valitsemista. Elintarvikkeiden valinnan ja valmistusvälineiden mukaan ottaminen ovat keskeisiä huomioitavia asioita.

Vaellukselle mukaan otettavat elintarvikkeet voivat vaihdella, ja vaeltajilla on useita vaihtoehtoja muonitukselle. Yleisiä vaihtoehtoja ovat valmiiksi kuivatetut ruoka-annospussit, pitkään säilyvät elintarvikkeet ja kotona itse kuivatetut ruoat. Ruokailujen suunnittelu on tärkeää, ja se vaatii etukäteissuunnittelua ja painon huomioimista, koska kaiken tarvittavan ruoan mukana kantaminen voi olla haastavaa.

Valittujen elintarvikkeiden mukaan tulee valita myös sopivat valmistusvälineet. Näihin kuuluvat esimerkiksi retkikeitin, Trangia, risukeitin ja erilaiset ruoanvalmistusastiat, kuten retkipannu tai -kattila. Vaellukselle lähdettäessä on tärkeää arvioida, kuinka paljon kaasua tai polttoainetta tarvitaan. Kaasukeittimen käytössä voi myös säästää kaasua hyödyntämällä autiotupien kaasuhellaa tai valmistamalla osan ruoista nuotiolla. Sääolosuhteet ja vuodenaika voivat vaikuttaa polttoaineen kulutukseen, ja kylmällä säällä kaasua voi kulua enemmän.

Vaellusretkellä ruoanlaitto on osa retkeilykokemusta, ja oikeiden elintarvikkeiden ja valmistusvälineiden valinta voi parantaa retken sujuvuutta ja nautittavuutta. Samalla on kuitenkin tärkeää huomioida ympäristövastuullisuus ja minimoida jätteiden syntymistä sekä vaikuttaa retkeilyn ympäristövaikutuksiin.

Retkiruokailu

Vaelluksilla mukaan otettavat elintarvikkeet ovat usein pakattu muovipakkauksiin niiden vesitiivisyyden ja kestävyyden vuoksi. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että muovi on ongelmallinen materiaali ympäristölle. Muovipussin elinikä on noin 20 vuotta, muovipillin noin 200 vuotta ja muovipullon tai -mukin jopa 450 vuotta. Suomen rannoilla on valitettavasti paljon muoviroskaa, ja suurin osa siitä on peräisin eväspakkauksista retkeilyn jäljiltä.

Ympäristövastuulliseen toimintaan kuuluu jätehuollon oikeaoppinen hoitaminen. Vaeltaja voi vähentää syntyvien jätteiden määrää valitsemalla mahdollisimman vähän muovia sisältäviä eväspakkauksia. Roskapussin mukana kantaminen on hyvä käytäntö, jotta jätteet voidaan kuljettaa kotiin ja kierrättää asianmukaisesti. Kompostoituvat jätteet voidaan jättää tarvittaessa komposteihin, jos sellaisia on saatavilla.

Blå Band retkiruoka Tomaatti-valkosipulipasta - Kamavaja

Roskaaminen on kiellettyä kaikilla retkeilyalueilla, ja retkeilijöiden tulee viedä roskat joko alueella merkittyihin jätepisteisiin tai kuljettaa ne pois. Jätteiden polttamista tulisi välttää terveydellisten ja ympäristöllisten riskien vuoksi. Pientiä määriä puhdasta paperia tai pahvia voi polttaa nuotiossa, mutta ainoastaan silloin, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa.

Hygieniasta huolehtiminen on tärkeää, ja peseytymis- tai tiskivesien päästäminen vesistöön tulisi välttää, koska se voi aiheuttaa rehevöitymistä ja vaikuttaa haitallisesti ympäristöön. Myös tarpeiden tekeminen luontoon tulee tehdä riittävän kaukana leiriytymispaikoista, poluista ja vesistöistä. Tarvittaessa tarpeet tulisi peittää asianmukaisesti, ja oikeaoppisella toiminnalla pyritään jättämään luontoon mahdollisimman vähän jälkiä. Tämä on tärkeä osa ympäristövastuullista vaelluskulttuuria.

Jokamiehenoikeudet

Suomessa oleskelevilla on oikeus nauttia luonnosta, sekä velvollisuus huolehtia siitä. Tämän mahdollistaa jokamiehenoikeudet. Jokamiehenoikeudet takaavat sen, että Suomen luonnossa saa liikkua omin voimin sekä käyttää sitä aiheuttamatta häiriötä tai haittaa ympäristölle ja muille ihmisille. Liikkuminen on sallittua myös yksityisomisteisilla mailla, pois lukien pihapiirit. Muista kuitenkin, että kansallis- ja luonnonpuistoissa on omat järjestyssääntönsä, joita tulee noudattaa.

Nimensä mukaan jokamiehenoikeuksia täytyy noudattaa jokaisen, joka Suomen luonnossa liikkuu.

LUVALLISTA

1. Kulkea luonnossa vapaasti jalan.
2. Oleskella ja leiriytyä tilapäisesti alueilla, joissa kulkeminen on sallittua.
3. Onkia ja pilkkiä.
4. Kerätä rauhoittamattomia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia.
5. Peseytyä ja uida vesistöissä.

KIELLETTYÄ

1. Aiheuttaa häiriötä ympäristölle ja muille.
2. Häiritä lintuja ja eläimiä.
3. Vahingoittaa tai kaataa puita.
4. Kerätä rauhoitettuja kasveja.
5. Roskata.
6. Tuhota ympäristöä, esimerkiksi keräämällä sammalta.

Nämä jokamiehenoikeudet mahdollistavat suomalaisille ja vierailijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden nauttia Suomen upeasta luonnosta ja samalla velvoittavat meitä suojelemaan ja kunnioittamaan ympäristöä ja sen eliöitä.

Yhteenveto vaeltamisen ympäristövaikutuksista ja niiden ehkäisystä yksilötasolla

Vaeltaminen tarjoaa upean mahdollisuuden kokea luontoa, mutta samalla se voi vaikuttaa ympäristöön. On tärkeää tiedostaa nämä ympäristövaikutukset ja pyrkiä ehkäisemään niitä yksilötasolla. Tässä lyhyt yhteenveto vaeltamisen ympäristövaikutuksista ja niiden ehkäisystä:

Vaeltamisen ympäristövaikutukset:

  1. Kuluminen ja roskaantuminen: Pitkät vaellukset voivat kuluttaa ja vaurioittaa luontoa, ja roskaaminen voi saastuttaa ympäristöä.
  2. Jätehuolto: Muovipakkaukset ja muut jätteet voivat jäädä pitkäksi aikaa luontoon, aiheuttaen ympäristöhaittoja.
  3. Polttoaineiden kulutus: Matkustaminen vaelluskohteisiin voi lisätä hiilijalanjälkeä, erityisesti moottoriajoneuvojen käytön yhteydessä.
  4. Ympäristöön kohdistuva paine: Suosittujen vaelluskohteiden ylikuormitus voi johtaa ympäristön kulumiseen ja heikentyneeseen luonnon monimuotoisuuteen.

Ympäristövaikutusten ehkäisy yksilötasolla:

  1. Tietoisuus: Ymmärrä vaeltamisen ympäristövaikutukset ja niiden merkitys luonnolle.
  2. Pakkaa kevyesti: Vältä tarpeettomien tavaroiden mukaan ottamista ja valitse kestäviä, pitkäikäisiä varusteita.
  3. Jätteiden huolellinen käsittely: Kuljeta roskat pois luonnosta, kierrätä ja lajittele jätteet oikein.
  4. Ekologiset valinnat: Valitse ympäristöystävällisiä varusteita ja ruoanvalmistusvälineitä.
  5. Järjestys ja suunnittelu: Noudata paikallisia sääntöjä ja suunnittele vaelluksesi niin, että minimoidaan ympäristöhaitat.
  6. Luonnon kunnioittaminen: Älä häiritse eläimiä, noudata kiinnipitoaikoja, ja vältä puiden vahingoittamista.
  7. Kuljetusvalinnat: Pyri valitsemaan ympäristöystävällisempiä kuljetustapoja vaelluskohteisiin, kuten juna tai bussi.

Vaeltamisesta voi nauttia samalla kun vaalii ja suojaa ympäristöä. Jokaisella vaeltajalla on vastuu omista toimistaan ja mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti ympäristöön, kunhan tekee ympäristötietoisia valintoja ja toimii vastuullisesti luonnossa.

Similar Posts

0